Keskikesän touhuja

08/08/2019 21:00:00

Heinäkuussa koulutettiin Mustia lintujahtiin sekä nautittiin kasvimaan ensimmäisistä sadoista.

Heinäkuu kääntyi nopeasti kohti loppuaan. Alkukuussa teimme vielä töitä ja ehdimme mökille vain viikonloppuisin, mutta pari viimeistä viikkoa vietimme kokonaan mökillä. Loma jäi tänä vuonna lyhyehköksi, mutta ei haittaa, sillä lyhytkin loma on parempi kuin ei lomaa ollenkaan.

Elokuu ja linnustus lähestyvät, joten loman tärkeimpiä juttuja oli treenata Mustin kanssa linnustuskautta ajatellen. Mökkimme lähellä on maatila, jonka heinäpeltoja saamme käyttää treenaamiseen. Tärkeimpänä treeninä Mustilla ovat linjaharjoitukset. Se tarkoittaa, että koira lähetetään juoksemaan suoraan eteenpäin, eli linjalle, kunnes sille annetaan äänimerkki etsiä riistaa. Linnun löydettyään sen kuuluu palauttaa se suoraan ohjaajalleen. Kuulostaa helpolta, mutta voitte uskoa, että haasteita löytyy. Jos joskus olette katsomassa noutajien rodunomaisten lajien kilpailua ja näette koiran, joka juoksee muutaman sadan metrin linjan suoraan ja alkaa etsiä pilliäänen kuultuaan, niin se suoritus on vaatinut kymmeniä, ellei satoja harjoituskertoja ja -tunteja. Niin moni asia voi mennä tuossa yksinkertaisen näköisessä suorituksessa vikaan.

koiran_koulutus.jpg
 

Treeneissä käytämme tarkoitukseen valmistettuja treeniesineitä, ns. dummyja ja toisinaan myös kylmää riistaa, eli pakastettuja lintuja, jotka yleensä ovat variksia tai lokkeja. Mustin kanssa meillä on erityisesti haasteena linjan pitäminen suorana, sekä Mustin kiihtyvä luonne, joka tuo mukanaan kuuntelu- ja keskittymisvaikeuksia. Harjoitukset jatkuvat.

 
koirankoulutus.jpg
 

Heinäkuuta odotan aina erityisesti myös siksi, että silloin voin vihdoin aloittaa kasvimaan täysimittaisen hyödyntämisen. Peruna alkaa olla sen kokoista, että sitä kannattaa käyttää. Myös ensimmäiset kesäkurpitsat, kurkut ja herneet olemme päässeet jo maistamaan.  Vähän myöhemmin kypsyvät purjot ja porkkanat olen vielä jättänyt rauhaan.

 
kasvimaa_kukoistaa.jpg
 

Loppukuun helteet ja Kymenlaakson pitkä sateeton jakso toivat mukanaan jokailtaisen kastelurumban, mutta pyrin ottamaan sen ilon kautta, eli hellepäivän viilenevässä illassa suoritettuna hyötyliikuntatreeninä. Hikisen urakan jälkeen odottava sauna ja ansaittu huurteinen toki motivoivat vesiämpäreiden kanniskelussa. Ainakin paljon vettä vaativat kasvit, kuten kurkku, kesäkurpitsa ja tomaatti voivat erinomaisesti hellejaksosta huolimatta.

 
avomaankurkku.jpg
 
herneenpalko_5.jpg
 

Lomalla vanhin tyttäremme kävi luonamme viettämässä viikonloppua Chili-koiransa kanssa. Hän toivoi ”kesäruokaa”, joten varhaisperunoita ja savukalaa oli tietenkin laitettava. Ensimmäiset omasta maasta nostetut varhaisperunat ovat yksi kesän ehdottomista kohokohdista. Juuri maasta nostetuista perunoista lähtee hento kuoren tapainen kun vain hiukan peukalolla hieraisee. Sellaisia ei kaupoista löydä koskaan.

Pestyt varhaisperunat nostan aina reippaasti kiehuvaan, merisuolalla maustettuun veteen. Suolaa käytän parille litralle vettä noin 2 tl. Lisäksi laitan veteen tillinoksia. Lisään perunat veteen kokojärjestyksessä, eli ensin isoimmat ja muutaman minuutin kiehumisen jälkeen seuraava kokoluokka jne. Koosta riippuen varhaisperunat tarvitsevat 10–20 minuutin keittämisen. Kypsyyden toteamiseen on parasta käyttää cocktailtikkua.

Kun perunat ovat kypsiä kaadan veden pois ja nostan kattilan hetkeksi kuumalle levylle. Näin ylimääräinen kosteus haihttuu. Tässä vaiheessa lisään kattilaan aimo nokareen voita sekä uudet tillinvarret. Nostan kattilan pois levyltä ja peitän kaksinkertaisella talouspaperilla. Ja kun voi on sulanut, ovat perunat valmiita nostettavaksi pöytään.

 
perunen_nosto_6.jpg
 

Savukalaksi olin tällä kertaa hankkinut lohifileen, mutta usein savustamme myös järvikalaa esim. ahvenia, muikkuja ja siikaa. Lohifileen olin laittanut suolautumaan pari tuntia ennen aiottua savustamista. Käytän karkeaa merisuolaa, ja ripottelen sitä fileen päälle ohuehkon kerroksen, paksumpaan päähän hiukan häntäpäätä enemmän. Lisäksi ripottelen päälle teelusikallisen sokeria sekä reilun kerroksen hienonnettua tilliä. Kelmu päälle ja kala suolautumaan jääkaappiin tai kellariin pariksi-kolmeksi tunniksi. Ennen savustamista pyyhin fileen päältä suolat, sokerit ja tillit pois.

 
lohen_savustus_7.jpg
 

Savustimemme on jämerä, paksusta ruostumattomasta teräksestä valmistettu, enkä itse asiassa enää edes muista mistä olemme sen aikoinaan hankkineet. Hyvin se on hommansa hoitanut. Savuavana elementtinä käytämme tietenkin leppälastuja, jotka vuolemme leppähalosta juuri ennen savustamista. Toisinaan heitämme savustimeen myös sokeripalan, joka antaa savustettavalle kalalle kauniin kiillon. Myös katajanoksia olemme joskus lisänneet mukaan makua antamaan. Noin 800 g lohifileelle riittää savustimessamme ja oppimassamme nuotion voimakkuudessa noin 20 minuuttia.

 
savulohi_8.jpg
 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan varhaiperunat ja itse savustettu kala, oli se sitten lohta tai järvikalaa, on kesäruokien ykkönen. Tällä kertaa tarjosin myös sinihomejuustocoleslwta sekä yrteillä, sitruunalla, pippurilla ja suolalla maustettua kermaviiliä. Niin hyvää – ja niin ihanan kesäistä.

 
kala-annos_9.jpg
 

- Kati